Uinti ja pilates ovat siitä kivoja lajeja, että niissä kehityksen huomaa, vaikka olisikin niin kovin pienestä kehityksestä kyse.

Aamulla olin taas altailla harjoittelemassa. Nyt jo altaan matalakin pää saa väristyksiä aikaan mutta sain kuitenkin useamman onnistuneen puolikkaan altaan mitan rintauinnilla aikaiseksi. Sain lopultakin hiljennettyä tahtia niin, että ehtii hengittää ja todellakin jaksaa ees sen puolikkaan altaan yhteen menoon. Samoin selkäuinti onnistuu jotenkuten. Kroolia yritin kerran ja hörppäsin sen verran vettä, että en enää yksikseni yritä.

Illalla pilateksessa: on kyllä hienoa, kun huomaa jaksavansa hiukan enemmän kuin edellisellä kerralla. Kyllä jotkut liikkeet, kuten kävellä kämmenet maassa ees taas suorin jaloin tai vaikka jalat koukussakin, ovat täysin mahdottomia mutta ehkä joskus nekin onnistuvat. Yläselässä on sellaisia tuntemuksia, että olen jotain tänään tehnyt.

Lisäys: jalassa oli ensimmäistä kertaa uudet Adidaksen jumppahousut. Olipa kiva, kun ei tarvinnut joka liikkeen jälkeen pompata pystyyn kiskomaan housut jalkaan!