Tänään oli ensimmäinen oikea koettelemus: vierailu vanhempien luona. Siellä kun on tunnetusti ruokaa tarjolla, hyvää ja paljon. Mietin jo, että pitäisikö soittaa äitille ja pyytää tekemään makkarasoppaa tai hernekeittoa. Kumpaakaan en suostu syömään, en edes äitin tekemänä. Aamupäiväkahvilla oli tarjolla kirsikkatäytteisiä suklaakeksejä ja rinkeleitä, joissa juustoraastekuorrutus, niitä suolaisia namskuja. Minä söin laihaa mansikkakeittoa, tosi laihaa, kun vahingossa laitoin koko satsin edestä vettä, vaikka jauhetta oli vain puoli annosta. Päiväruuaksi oli onneksi uunivuuassa paistettuja perunoita ja vihanneksia ja porsaanpaisti. Jumalaiset tuoksut mutta minä en niin possun lihasta välitä, paitsi kesällä suoraan grillistä saatuna. Söin samaan aikaan parsakeiton. Ei oikeastaan ollut ongelmia.

Tapasin kaikki sisarrukseni myös, siskon tosin näin vain vilaukselta. Lisäksi kävin katsomassa siskontyttären koiranpentuja. Suloisia kuin mitkä. Katsokaa ite: http://fanfaarin.vuodatus.net/blog/3176698/pennut-ulkoilivat/

Kotiin palattuani jaksoin vielä lähteä kävelylle. Tänään ei siis ole uupunut olo. Toivottavasti se on nyt ohitse. Kaupungilla yksi nainen katsoi minua pitempään ja ohi mennessäni hän sanoi minulle: "Ihanat saparot. Hauskat!" ja nauroi... Tässä nämä mun ihanat ja hauskat saparot:

 

Yleensä minulla on ulkoillessa poolopusero. Tänään jätin sen pois. Kylläpä oli kylmä tuuli. Pukeutukaa ihmeessä vielä kunnolla, vaikka aurinko paistaakin.