Kävin tutustumassa Riihimäen museoihin Museoiden yönä 21.5.2011.

Valtakunnallinen työväenmuseo

Toimivat työväentalot ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Kokoontumistilojen lisäksi työväentaloja käytettiin sekä yhteisiin juhliin että yksityistilaisuuksiin. Vaatimattomimmillaankin työväentalo on oman alueensa kulttuuri- ja yhteiskunnallisen toiminnan keskus. Tämä museo koostuu itse rakennuksesta, joka on 1960-luvulla siirretty Tammelasta sekä sinne kerätystä aineistosta. Talossa on monen muun työväentalon tapaan eteinen, sali ja sen vieressä puffetti keittiöineen sekä pieni näyttämö. Järjestäytynyt työläisurheilu levisi erityisesti työväenyhdistysten kautta ja niiden alaisuuteen perustettiin runsaasti urheiluseuroja. Alla tyylikkäitä palkintoja.

Talonmiehellä ei ollut erillistä asuntoa vaan hän asusti keittiötä sekä puffetin puolta. Kuuleman mukaan kyseessä oli nelihenkinen perhe. Itse keittiötilassa vapaata lattialla oli vain noin parin neliön verran, joten todennäköisesti puffetin lattialle viritettiin joka ilta siskonpetiä.

  

Vasemmalla avoastiahyllyssä on esillä tyypillisiä 1920-luvun työläisperheen astioita ja tavaroita, kuten sinikuviolliset Arabian ruokalautaset, sinikukalliset kahvikupit, kahvimylly, pesuaineita ja voipytty vuodelta 1880.

Sänky oli useinmiten päästä- tai sivustavedettävää mallia ja se pedattiin joka päivä pienempään tilaan. Sängyn yläpuolella on isännän ruskea kulmakaappi, jossa säilytettiin tärkeitä tavaroita, kuten mustepulloa ja -kynää, tupakantekovehkeet, partakone yms.

1920-luvun uutuus ruuanlaittoon oli alumiiniset kattilat. Hellan päällä olevan kuparisen kahvipannun on tehnyt kupariseppä Bruno Airola vankilassa vuonna 1918.

 

Kaupunginmuseo

Ratainsinöörin talo valmistui vuonna 1858. Alkujaan se oli tarkoitettu neljälle perheelle asuinrakennukseksi. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1962 rakennuksessa oli asemapäällikön asunto, lennätin, lipputoimisto sekä muuta asematilaa. 1870-luvulta lähtien rakennus oli VR:n käytössä toimitiloina ja ratainsinöörin asuntona.

Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Ratainsinööri Fagerholmin aikana 1930-luvulta 1950-luvulle perheellä oli mm. lampaita ja kanoja.

Museon perusnäyttely kertoo Riihimäen seudun asukkaista esihistoriasta 1990-luvulle asti. Antrea-huoneessa voi tutustua Antrean historiaan ja antrealais-evakkojen tuloon Riihimäen seudulle.

Tärkeitä vuosilukuja Riihimäen historiassa:

  • Helsinki-Hämeenlinna-rata 1862
  • Riihimäki-Pietari-rata 1870
  • Varuskunta 1910
  • Taajaväkinen yhdyskunta 1919
  • Itsenäinen seurakunta 1922
  • Kauppala 1922
  • Kaupunki 1960

 

Vanhaa esineistöä löytyi täältäkin runsaasti.

 

 

Asemakylän varhaisvaiheessa Riihimäen yläluokka oli harvalukuinen ja koostui lähinnä rautateiden ylimmistä virkamiehistä. Rihimäen muotoutuessa pitäjän keskukseksi yläluokan joukkoon lukeutui esimerkiksi nimismies ja kunnanlääkäri. Riihimäen esimmäinen puhelinlinja asennettiin vuonna 1886 asemalta ratainsinöörin asunnolle.

Ylimmän yhteiskuntaluokan kodeissa oli tapana sisustaa yksi huone juhlavammaksi saliksi, jota käytettiin ensisijaisesti vieraiden vastaanottamiseen. Näyttelyn sali on sisustettu 1900-luvun alun uusrenesanssin henkeen. Salin valkoiset patsaat ovat paikallisen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttelystä. Miksi ne oli ympätty tähän näyttelyyn, sitä en tiedä.

Taidemuseo

Weartcádiz-näyttely tuo Riihimäelle nykytaidetta Etelä-Espanjasta. Esillä oli valokuvia, maalauksia, installaatioita ja videoteoksia 11 taiteilijalta tai taitelilijaryhmältä.

 

Vasemmalla oleva teos on MR & MP Rosadon Luolakammio, jossa materiaaleina on käytetty keramiikkaa, kipsiä, metallia, maalia, teräslankaa sekä rannoilta löytyneitä esineitä.

Oikealla olevia teoksia löytyi yksi vitriinillinen. Kyseessä on Colectivo Vendaval -ryhmän Pyhäinjäännöksiä-teos. Tai oikeastaan yksi niistä, tämä kyseinen taisi olla Marilyn Monroelle omistettu. Teokset on valmistettu emaloidusta keramiikasta ja symbolit on otettu katolisen kirkon kuvastosta. Kaikki haluavat palvoa ja tulla palvotuksi, se on ollut näiden teoksien perusajatus. Teoksen keskellä on aina muutama kiehkura kyseisen tähden tekohiusta. Näitä vastaavia aurinkoja löytyi mm. Elvikselle, kaikille nykyisille päämiehille ja mm. Lady Gagalle.

Metsästysmuseo

Minä kammoksun yli kaiken eläintarhoja ja täytettyjä eläimiä, joten ohitin sisänäyttelyn varsin nopeasti.

 

Tällaiset kivat vanhat menopelit näin. Oikeanpuoleinen teos jatkui monessa puussa. Tekijä jäi minulle epäselväksi mutta aihe liittyy siihen, että Riihimäki täytti 50 vuotta ja on tällainen lintukoto.

 

Metsästysmuseon pihalta löytyi Mestariwerstaan tekemä näyttely. Heidän keskeinen oivallus on käyttää puuta mahdollisimman luonnonmukaisessa asussaan. He pyrkivät hyödyntämään puulle ominaisia muotoja, kuvioita ja poikkeamia. Esimerkiksi jos puuta sahataan lankuksi ja sen keskeltä löytyy lahovika, sille saattaa heidän käsittelyssään löytyä uusi elämä ainutlaatuisena tuotteena.

Ylhäällä vasemmalla Telkkätelkänpönttötelkänpönttöpönttö, joka toimii myös huussina. Linnussa on telkänpönttö ja sisällä huussissa ikkuna telkän pesään. Ylhäällä oikealla olevan teoksen nimi on Angry Bird.. Alakuvassa on sieniä Shroom-pihasienimallistosta. Mieluummin näitä ottaisi nurmikolleen kuin jotain tonttuja.

Lasimuseo

Suomen lasimuseo on toiminut vuodesta 1981 alkaen akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitelmien mukaan museorakennukseksi muutetussa entisessä lasitehtaassa. 

 

Näissä kuvissa on Jaakko Liikasen lasiteoksia, vasemmalla lasipainoja ja oikealla käsittääkseni neljä yksittäistä teosta. Kävin näitä sinivihreitä "astioita" katsomassa useamman kerrankin. Valokuva ei todellakaan tuo oikeutta niiden häikäisevälle kauneudelle. Harmi, etten muista teosten nimiäkään.

   

 

  

Nämä Oiva Toikan linnut ovat kyllä jotenkin minun silmääni hiveleviä. Tarvitsee etsiä jotain materiaalia hänestä. Kiinnostaisi esimerkiksi tietää onko hän ollut luonnon ystävä vai mistä kiinnostus lintujen tekoon on alkanut.

 

Lisää lintuja: Yksi museon näyttelyistä oli Kaj Franck 100 vuotta -näyttely. Vasemmalla hänen tuotantoaan. Oikealla museomyymälästä pongattuja lehtokurppia, jotka puolestaan ovat Lasiruusun tuotantoa Puumalasta. Mietin miksei myymälässä ollut enempää myynnissä tällaista esineistöä.