Kyllä eilinen bodybalance-tunti taas palautti maan tasalle, kun huomasi miten kankea sitä on. Yksinkertaiset liikkeet eivät vaan onnistuneet. Esimerkiksi tehtiin sellaista liikettä, jossa oltiin leveässä haara-asennossa ja heilutettiin käsiä puolelta toiselle samalla kääntyen ja sen takajalan polven piti aina tipahtaa alas lattiaan ja siis tehdä tämä liike nopeasti. Mulla ei vaan toinen polvi taipunut, vaikka kuinka yritin.
Tuli mieleen mun eka ja todennäköisesti viimeinen laskettelukerta, kun opetustunnista meni 45 minuttia siihen, kun sain monot jalkaan. Jokainen ylipainoinen tietää minkälaista punnertamista se on. Kun pääsin opetusalueelle, minut suurinpiirtein ensimmäiseksi tuupattiin mäestä alas. Muut olivat tietenkin jo opetelleet liukumista ja jarruttamista. Toiseen suuntaan käännös meni hyvin mutta toiseen suuntaan mennessä polvipa ei taipunut, joten menin vain siihen suuntaan miettien kauhuissani miten nää pysäytetään. Onneksi siellä tuli rinteen reuna ja lumikasat vastaan, niihin sitten tömähdin 
Muita hankalia liikkeitä oli mm. se, että piti istua risti-istunnassa ja nostaa vielä toinen jalka toisen reiden päälle ja sitten taivuttaa ylävartaloa ees taas. Kun on paksut jalat, niin se päälimmäinen jalka on suurin piirtein suussa eikä tosiaan pysy siinä ilman pitämistä ja taivuttele vielä itteäs, kun ei istu mitenkään viehkeästi tasapainossa vaan solmussa toisella kankulla... Ja nää jutut joissa pitää olla jalkapohjat ja kämmenet maassa ja keskikohta kohti taivasta ja siitä hypähtää yhdellä hypyllä käsien viereen. Ei onnistu ei, ei edes kahdella hypyllä, tai sitten piti tehdä sama juttu yhdellä jalalla. Mulla se jäi aina siihen puoleen väliin. Ja hiki virtasi...
Ja mun onneton tasapainoni. Nostetaan seisoessa jalka poikittainen toisen reiden päälle ja taivutetaan siitä sormet alas lattiaan. Joo... Täytyy alkaa oikeasti katsomaan tän keskuksen pilates-tarjontaa.
Kommentit