... sain tänään sauvoa iltalenkkiä. Oli tosi hyvä fiilis ja mukava olo, niin eikös heti juolahtanut mieleen, että mikähän päivä tänään on että olenko unohtanut jotain tärkeää, kun on näin vapautunut olo. Sain sitten pari kadunkulmaa tolkuttaa itselleni, että on keskiviikko ja voit olla ihan relax ja nauttia lenkistä. Mitenköhän sitä osaisi vaan olla ja nauttia?? Siinäpä taito.

[Noin pari kilometriä kaupungin keskustasta ihan valtaväylän varrella oli pusikko, jossa kasvoi pieni syreenipuska. Sielläpä oli yksi naiseläjä katkomassa kaikki kukkivat haarat, sylissä oli jo iso puska, yhden kukinnon jätti sitten, kun tulin paikalle. Mietin, olikohan tuo ihan laillistakaan. Kyseinen nainen asuu vielä vastapäisessä kerrostalossa.Luulisi, että olisi mukava kävellä joka päivä pusikon ohi ja katsoa kukkivaa syreeniä, vai ajatteliko hän ehkä, että joku katkoo ne joka tapauksessa, että ehdinpä ekana. Luulen kyllä, ettei hänellä ole ajatustoimintaa ollenkaan.]

Syreenien jälkeen oli kieloja, vähän vielä valkovuokkojakin. Sitten lisää syreenejä, kukkivia orapihlajoita, metsän pihlajoita, omepuutkin kukkivat jo jossain, samoin lupiinitkin ovat jo kukassa. Ilma oli mitä parhain. Aurinko oli pilvessä ja tuuli hiukan, joten ei ollut aivan tukalan kuuma sauvoa, vaikka lämpötila oli lähtiessä klo 20 aikaan vielä 28 astetta. Tietty sortseissa ja nirunarutopissa oli vilpoista mennä.