Kasvissoppa maistuu edelleen. Saa sitten nähdä mikä on tilanne tämän viikon jälkeen.

Otsikkoon viitaten: jotenkin tuntuu, ettei aika riitä oikein mihinkään tarpeelliseen. Skike-kurssin jälkeen en ole ennättänyt harjoittelemaan yksinäni, vaikka niin lujasti päätin. Uusi kuntosaliohjelma on vielä korkkaamati toisen päivän osalta. Muistankohan liikkeitä enää ollenkaan. Motivuksen jumppatunnit ovat edelleen sillä asteella, että katson joka viikko, mihin olisi kiva mennä ja aina tulee jotain estettä. Ongelmana on se, että asun ja työskentelen eri paikkakunnilla. Motivuksen tunneille pitäisi ehtiä kesken työpäivän, jottei kotiinpaluu veny tolkuttomasti. Nukun edelleen huonosti tai oikeastaan lyhyesti, kun yöuni kestää vain viisi tuntia, mistä seuraa alati kasvava univelka ja väsymys. Niinpä illalla kun olisikin aikaa näille välineurheiluille, ei jaksa ajatella sellaista vaan lähtee mieluummin kävelemään.

Toinen ongelma, kun kuitenkin liikun varsin usein, on se, että pyykkiä kertyy tolkuttomasti. Kostealla kelillä niitä ei tahdo saada kuivaksi ja niinpä koneessa hyviä kelejä odottava lakana- tai pyyheliinapyykki jumittaa muut pesua odottavat. Nyt suunnittelin salille menoa illalla ja helpommin asia hoitui sillä, että kävin ostamassa kaupasta uuden salipaidan :) No niille oli tarvetta onneksi muutenkin.

Lisäys: Jätin luettelematta sen tosiasian, että on myös muutakin elämää. Muut harrastukset, ystävät, perhe, sukulaiset, jne jne. Niihin ja heille riittää aikaa vielä vähemmän.