Aloitin siivoamisen jo eilen illalla. Ehkä kaikille se ei ole niin hankalaa ja raskasta mutta minulle ainakin on. Eilisillan urakkana oli raahata matot neljällä eri reissulla toisesta kerroksesta takapihan tamppauspaikalle, tampata ja raahata takaisin sisään. Lisäksi sain keittiön kuurattua puhtaaksi ja matot jo lattiaan. Tämän illan urakkana on olohuoneen, makuuhuoneen ja eteisen lattioiden pesu ja tavaroiden järjestely. Huomiselle jätän vessan kuuraamisen. Sitten olisi jonkinlainen kevätsiivo tässä huushollissa tehty. Ikkunoiden pesun jätän vielä tuonnemmaksi.

Tosin huhti-toukokuussa remontoin makuuhuoneeni, joten pölyä on sitten taas ilmassa tavallista enemmän. Muut huoneet on jo remontoitu lattiasta kattoon. Makuuhuoneesta pitää repiä tapetit pois ja maalata seinät, samoin eteisen seinät pitää nyt samalla maalata. Värimaailma on vielä aivan avoin. Eteinen on pimeä, kapea, pitkulainen ja valkoisia ovia täynnä (5 + iso oviaukko). Makuuhuone taas iso hankalanmallinen 50-luvun huone. Jotenkin haluaisin makuuhuoneeseen jotain vaaleaa ruskeaa. Voihan sitä kokeilla, eihän nuo maalit nyt niin hirveästi maksa. Jollei silmä totu ruskeeseen seinään, niin uusiksi vaan.

Kuten huomaatte, kun kerta jaksaa siivota ja suunnitella remonttia, ei olotila voi olla kovin huono. Parempaan päin ollaan menossa. Tänään aloitin kuuriluonteisesti rautapillereiden syönnin, syön tän purkin loppuun mitä minulla on, ovat sitäpaitsi mennet jo vanhaksikin. Samoin kalkkitabletit ovat menneet vanhaksi, minun pitäisi niitäkin syödä joka päivä muttei aina muista.

Tähän asti olen ohittanut lehtien ruokasivut tosi nopeasti. Nyt niitä pystyy jo katsomaan kylmän kliinisesti, ihan sananmukaisesti ilman, että alkaisi kuola valumaan ja mielikuvitus lentämään.

Aamulla tuli pysäkkitutunkin kanssa puhetta tästä pussiruuasta. Hän (nuori, pitkä ja hoikka) kommentoi mun 30 kilon ylipainoa, että "jopas pommin tiputit". Hänen mielestään en ole niin lihava. Kyllä mä nyt kuitenkin olen. Mutta toivon mukaan en enää kohta. Painonpudotus on nyt hidastunut mutta kaipa (=toivon niin) se laskee edelleen hyvää vauhtia niin, että kiloja jää sitten vähemmän tiputettavaksi ruuan kanssa.