Suunnittelin niin syöväni kaappeja tyhjäksi enkä käydä enää ruokaa kotiin ostamassa. Vaan kuinkas kävi? Kaksi, siis kaksi kertaa kävin tällä viikolla ostamassa ruuaksi Hesen kanahampurilaisaterian. Miksi? Voi miksi? En edes pidä hampurilaisista enkä ranskalaisista. Jotenkin tuleva pusseilu kauhistuttaa niin, että pimeät voimat valtaavat... :) Eilen vielä ostin pienen pussin sipsejä, joista en myöskään pidä. Aina välillä ostan juuri niitä samoja. Jostain syystä nämä olivat aivan kammosuolaisia. Teki miltei pahaa syödä, urhoollisesti vedin kuitenkin koko pikkupussillisen. Ja millä seurauksella? Jo yöllä heräsin kamalaan oloon, päätä särki ja tiesin, että kyse oli nestehukasta. Join vettä niin paljon kuin maha veti. Aamusta päänsärky oli melkein ennallaan mutta tiedän, että usein aamupala parantaa oloa. Sain kahvin ja puuron alas ja samantien ne tulivat myös ylös. Tosi kurja olo. Nukuin sitten vielä muutaman tunnin ja päänsärky oli poissa.

Lähdin iltapäivällä hiihtämään. Aurinko paistoi vähän satunnaisesti mutta oli muuten niin kirkas keli, että oli pakko laittaa aurinkolasit päähän. Keli oli aika märkä, joten pitoa kyllä oli muttei luistoa. Suksi meni yhdellä potkaisulla noin puoli metriä ja käsivoimia lykin tuon matkan mitä hiihdin. Pienessä alamäessäkin olin mennä naamalleni, kun suksi ei luistanut yhtään. Hiihdon jälkeen menin Mäkkäriin. Mitä, enkö oppinut mitään???? Jotain ehkä opin, koska ostin kanasalaatin.